Lukio keräsi tarkastelujaksolla lähes 80 000 mediaosumaa, yli kaksinkertaisesti ammatilliseen koulutukseen (n. 35 000) verrattuna. Ero näkyi lähes kaikissa suurissa medioissa koko tarkastelujakson ajan.
Retrieverin media-analyytikon mukaan kyse ei ole vain määrällisestä erosta, vaan myös siitä, että lukio näkyy mediassa laajempana ilmiönä. Analyysin tulokset herättävät kysymyksen, ohjaako media nuoria huomaamattaan pitämään lukiota laajempana mahdollisuuksien väylänä kuin ammatillista koulutusta aikana, jolloin Suomi tarvitsee sekä korkeasti koulutettuja että vahvaa ammatillista osaamista.
”Median rakentamat mielikuvat vaikuttavat siihen, millaisina eri koulutuspolut näyttäytyvät nuorille ja heidän läheisilleen. Jos lukio yhdistyy julkisuudessa toistuvasti menestykseen ja mahdollisuuksiin, mutta ammatillinen koulutus useammin ongelmiin ja leikkauksiin, sillä on vaikutusta myös koulutusmuotojen vetovoimaan”, arvioi Retrieverin media-analyytikko Tuomo Myllykangas.
Ammatillisen koulutuksen negatiivinen julkisuus liittyy koko järjestelmän toimivuuteen
Analyysin laadullinen tarkastelu osoittaa, että ammatillisesta koulutuksesta uutisoidaan suhteellisesti negatiivisempaan sävyyn kuin lukiosta. Samalla negatiivisuuden luonne erosi selvästi.
Ammatillisen koulutuksen kielteisessä uutisoinnissa korostuivat erityisesti koulutusleikkaukset, resurssipula, lähiopetuksen vähentyminen ja huoli koulutuksen laadusta. Lukion negatiivinen julkisuus puolestaan liittyi useammin opiskelijoiden kuormitukseen, arviointiin, suorituspaineisiin ja hyvinvointiin.
”Merkittävä havainto on se, että lukion kielteinen julkisuus liittyy useammin opiskelijoiden kokemuksiin, kun taas ammatillisen koulutuksen kielteinen julkisuus kohdistuu koko koulutusjärjestelmän toimivuuteen. Keskustelussa korostuvat esimerkiksi resurssit, koulutuksen laatu ja poliittinen päätöksenteko”, Myllykangas toteaa.
Erot näkyivät myös sävyltään positiivisen julkisuuden aiheissa. Lukio yhdistyi mediassa useammin ylioppilaisiin, opiskelijamenestykseen ja henkilökohtaisiin saavutuksiin. Ammatillinen koulutus puolestaan näyttäytyi väylänä työhön, osaamiseen, ammattiylpeyteen ja yritysyhteistyöhön.
Samat mediat, eri kehykset
Sekä lukion että ammatillisen koulutuksen näkyvimmät mediat olivat pitkälti samoja. Erot syntyivät kuitenkin siitä, millaisista näkökulmista koulutusmuodoista kirjoitettiin. Lukio yhdistyi uutisoinnissa useammin kulttuuriin, nuorten kokemuksiin ja urheiluun, kun taas ammatillinen koulutus yhdistyi useammin työelämään, talouteen ja koulutuspolitiikkaan.
”Samat mediat puhuvat lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta hyvin eri tavoin. Lukio näyttäytyy mediassa laajempana nuoruuden ja menestyksen areenana, kun taas ammatillinen koulutus nähdään useammin työmarkkinoiden ja koulutusjärjestelmän näkökulmasta”, Myllykangas kuvailee.
Keskustelussa korostuvat poliitikot ja koulutusinstituutiot
Lukioon ja ammatilliseen koulutukseen liittyvä keskustelu on aineiston perusteella vahvasti koulutuspoliittista. Näkyvimpiä henkilöitä olivat pääministeri Petteri Orpo, opetusministeri Anders Adlercreutz ja valtiovarainministeri Riikka Purra. Orpo esiintyi erityisesti hallituksen koulutuslinjaa, Adlercreutz toisen asteen uudistuksia ja Purra koulutuksen rahoitusta ja säästöjä koskevassa keskustelussa.
Keskustelun osapuolissa näkyy myös selvä ero. Ammatillisen koulutuksen ympärillä korostuvat oppilaitokset ja koulutushallinto, kuten ammattiopistot, Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Lukion ympärillä taas näkyvät useammin yliopistot, ylioppilastutkintoon liittyvät instituutiot ja laajemman uutisjulkisuuden henkilöt. Tämä viittaa siihen, että ammatillista koulutusta käsitellään mediassa useammin järjestelmän ja resurssien näkökulmasta, kun taas lukio liitetään useammin yleiseen yhteiskunnalliseen ja akateemiseen keskusteluun.
Tietoa analyysista
Analyysi perustuu Retrieverin mediaseurannan kautta kerättyyn aineistoon suomalaisesta toimituksellisesta mediasta ajalta 1.6.2024–31.5.2026. Aineisto kattaa noin 114 684 verkko-, printtisekä radio- ja tv-artikkelia, joissa käsiteltiin lukiota tai ammatillista koulutusta. Aineiston ulkopuolelle on rajattu ei-toimituksellinen sisältö kuten tekstiviestit, tapahtumat ja kaupalliset yhteistyöt.
Näkyvyyttä tarkasteltiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Laadullisessa analyysissa hyödynnettiin Retrieverin tekoälytyökaluja sävyn, aiheiden ja keskustelun osapuolten tunnistamiseen. Sävyanalyysi rajattiin korkean huomioarvon uutisiin ajalta 1.6.2025–31.5.2026, jolloin aineiston koko oli 25 787 artikkelia. Huomioarvo mittaa analysoitavan kohteen näkyvyyttä uutisjutussa asteikolla 1–5.
Tietoa Retrieverista:
Retriever on media-analyyseihin ja viestinnän ymmärtämiseen erikoistunut yritys, joka tarjoaa median seurantaa ja analyysejä printti-, verkko-, TV-, radio-, podcast- ja sosiaalisesta mediasta yhdellä digitaalisella alustalla. Retrieverillä on noin 400 työntekijää eri puolilla Pohjoismaita eri osaamisalueilla ja ammatillisissa tehtävissä. Olemme olleet alalla vuodesta 1999, ja nykyään autamme yli 3000 asiakasta Pohjoismaissa seuraamaan, mittaamaan ja arvioimaan mediamaisemaa ja viestintää.
